RAVINTOLA AINO Pohjoisesplanadi 21, 00100 HELSINKI • puh 09-624 327

AINON TARINA KALEVALASSA

Joukahainen häviää kilpalaulannassa Väinämöiselle ja lupaa pelastuakseen sisarensa tälle puolisoksi. Sisarusten äiti on tyytyväinen mahtavaan vävyyn, mutta Aino itkee kohtaloaan. Vastantekomatkalla metsässä Aino kohtaa Väinämöisen, joka kosii tyttöä. Aino torjuu kosinnan, heittää korut yltään ja rientää itkien kotiin. Äiti ei ymmärrä tytön surua. Aino itkee useamman päivän ja toteaa äidilleen: olisit mieluummin käskenyt syvien aaltojen alle kuin ikälopulle miehelle iloksi. Tämän jälkeen Aino pukeutuu ja koristautuu äitinsä ohjeiden mukaisesti ja lähtee kulkemaan toivoen kuolemaa. Kolmantena päivänä Aino saapuu merenrantaan, jossa hän viettää yönsä vaikertaen. Aamulla hän näkee niemenkärjessä kolme neitoa kylpemässä ja ui heidän luokseen. Aino istahtaa kivelle, mutta kivi vajoaa meren pohjaan ja Aino hukkuu. Silloin äiti katuu tyttärensä pakottamisesta avioliittoon. Hän itkee niin vuolaasti, että hänen kyynelistään muodostuu kolme jokea. Väinämöinen suree myös kauniin morsiamensa kuolemaa ja lähtee merelle kalaan. Hän saa saaliiksi oudon kalan, joka osoittautuu Ainoksi. Koska Väinämöinen ei tunnista Ainoa, tämä katoaa eikä näyttäydy enää Väinämöiselle tämän pyynnöistä huolimatta.

Kalevalan Aino on innoittanut monia suomalaisia taitelijoita: Robert Kajanus sävelsi orkesteriteoksen Aino-mysteeri Kalevalan 50-vuotisjuhliin vuonna 1885, Ateneumissa on nähtävissä Akseli Gallén-Kallelan ensimmäinen Kalevala-aiheinen maalaus 'Aino-taru' vuodelta 1891, Erkki Melartin sävelsi ensimmäisen suuren suomalaisen ja pysyvästi ohjelmistoon jääneen Aino-oopperan vuonna 1909.